SIPOSIA KOLIN MAISEMISSA

Jo ammoisina aikoina ihmiset vaelsivat paikasta toiseen parempien elinmahdollisuuksien toivossa.
Siposetkaan eivät välttyneet näiltä vaelluksilta, vaan esi-isämme Nils Sipola oli muuttanut perheineen ja karjoineen Pohjois-Pohjanmaalta 1600 -luvun puolivälissä Pielisjärvelle. Ensimmäinen etappi oli Kylänlahti, josta perhe hajaantui pian ainakin Varpasen ja Nurmijärven maisemiin.
Vuoden 1700 alkukymmenillä Siposia muutti edellä mainituista kylistä Pielisen itärannalle Viensuun Kuivasalmelle, Sipolansaareen. Tämäkin alue pian täyttyi voimakkaan perheviljelmän seurauksena. Oli aika tähyillä uutta reviiriä! Siposet Pielisellä kalastellessaan näkivät vastarannalla Hattusaaren ja sen takaisen asumattoman vaaramaiseman. Tätä aluetta kutsuttiin Pielisjärven kirkon kirjoissa Hattusaaren kinkeripiiriksi.
Ensimmäiset Siposet muuttivat Hattusaareen 1750 -luvulla ja heistä ensimmäisenä Isak Siponen Paavonpka (1737-1782), pso Sofia Turunen (1740-1780) asettuivat asumaan Anttilaan, tämä tila kuului vielä silloin Viensuu 15 tilaan eli Isakin kotitilaan.
Sofia Siponen Paavontr (1790-1846), pso Israel Määttä (1792-1846), 10 lasta, tulivat asumaan Vanhalan autiolle, joka pian sai nimekseen Määttälä 3. Sofian ja Israelin tytär Anna (1813-1888), pso Petter Sarelainen (1810-1869), 11 lasta, asuinpaikaksi asuinpaikaksi Lahnalammen Petterin kotitila.
Olli Siponen paavonpka (1743-1830), pso Anna Lampen (1744-1808), 11 lasta, muuttivat asumaan v. 1791 Hattusaareen. Heidän tyttärensä Lucia (1770-1845) avioitui Risto Mustosen kanssa (1771-1852), 10 lasta, asuttivat riston kotitilaa Ristola 2.
Anna Siponen Paavon tr (1769-1851), pso Sakari Heikkinen (1764-1808) Kuopion Riistavedeltä, asuivat Hattusaaressa. Heidän pojan poika Sakari Heikkinen (1830-1914), pso Sofia Määttä Israelintr (1828-1888) asuttivat Merilänranta 16 tilaa, jossa Heikkisiä asuu edelleen.
Edellä joitakin tietoja Siposten vaelluksesta Kolin maisemiin, jonne ensimmäiset Siposet näyttää tulleen 1800 -luvun taitteessa.
Tämä voimaperäinen asuttaminen vaati suuria alueita. Myöskin Kolilla jouduttiin asuttamaan jokainen niemennokka ja vaarankukkula. Niinpä Kärängänpää, Kolinvaarat, Lintavaara ja Komakankorpi saivat asukkaita.
Siposten ja suvun asuttamat paikat täyttyivät - oli edessä jälleen reviirien etsiminen, suunnaksi läheiset Jeronjärven
rannat Räsävaaroineen - aina Ahmovaara ympäristöineen. Ahmovaara onkin Siposen nimen suhteen vielä elinkelpoista aluetta.

Teksti: Sukuviesti 3/2001
Raimo Siponen